Kutaa 7ffaa

Sababni Nuti Kitaaba kiristaanonni har'a harkaa qaban kun Towraat fi Injiil miti jennuuf Inni ijoon barsiisa sirrii waan hin barsiifneef.

5, 👉🏼Nabi Ya'qoob (Jacob)

• ​Macaafa Qulqulluu (MQ) keessatti: Ya'qoob (Jacob) abbaa isaa Yisihaaq (Isaac) kan jaarsa ija hin qabne ta'ee, obboleessa isaa Esaw irraa eebba (Eebbifamaa Dhalootaa) akka fudhatuuf, haadha isaa wajjiin waliin hojjetee sobnaan akka fudhatu ta'e (Uumama 27). Gochi kun akka nama wallalaa ykn gowwoomsaa tokkotti ibsa.

• ​Qur'aana (Q) keessatti: Nabi Ya'qoob (Yaaquub) akka Nabii, ilma Nabii Izhqaq (Isaac) fi abbaa Nabi Yuusuf (Joseph) ta'etti, nama muummee fi beekumsa qabu ta'etti ibsama. Inni nama amanamaa fi akkasumas obboleessa isaa Esaw gowwoomsuu ykn sobuu irratti gocha akkasii raawwachuun isaa gonkumaa hin dubbatamu. Qur'aanni Nabii Ya'qoob nama qajeelaa fi gocha gowwoomsaa irraa bilisa ta'eetti qulqulleessa. (Fakkeenyaaf, Suuraa Maryam 19:49).

6,👉🏼Nabi Iyyoob (Job)

• ​Macaafa Qulqulluu (MQ) keessatti: Iyyoob yeroo dhukkubsatee fi qabeenya isaa hunda dhabe, haati manaa isaa isa biraa deemtee akka Waaqayyo abaaree du'u gorsite (Iyyoob 2:9). Gochi kun akka haadha manaa isaa amantii dhabdeetti ibsa.

• ​Qur'aana (Q) keessatti: Nabi Ayyuub (Iyyoob) akka Nabii Obsaa fi jajjabinaa, kan Waaqayyoof baay'ee amanamu ta'etti ibsa. Qur'aanni haati manaa isaa yeroo inni qorame isa jalaa deeme gonkumaa hin dubbatu; garuu obsa ishee kan hin guunne tokko qofa dubbata (Suuraa Saad 38:44).

Seenaan Qur'aanaa haadha manaa isaa akka namtittii amantii dhabdeetti utuu hin taane, haadha manaa obsaan isa gargaarte akka taate agarsiisuu dhaan maqaa ishee ni qulqulleessa.
Qur'aanni (Amantiin Islaamaa) Nabiyyoonni Waaqayyoo ergaman, gocha cubbuu guddaan ykn amala Nabiyyummaa isaanii tuqu irraa Masuuma (bilisa ykn eegamoo) akka ta'an barsiisa.

7,👉🏼Nabi Shu'ayib (Jethro/Hobab)

• ​Macaafa Qulqulluu (MQ) keessatti: Macaafni Qulqulluun Abbaa manaa Ziipporaa fi soddaan Nabi Muusaa, Yitroo (Jethro) yookiin Hoobaab (Hobab) jedhamu akka Luba Midyaan ta'e dubbata (Ba'uu 3:1; Lakk. 10:29). Inni akka Nabii yookiin Ergamaa Waaqayyoo osoo hin taane, akka Nama Gorsa Kennaa fi Abbaa Amantaa (priest) ta'etti ibsama.

• ​Qur'aana (Q) keessatti: Nabi Shu'ayib (Shu'ayb) akka Nabii kabajamaa kan gara ummata Madyan ergametti ibsa. Qur'aanni inni nama amanamu, qajeelaa fi ummata isaa gowwoomsaa daldalaa irraa deebisuuf cimsee hojjete akka ta'e dubbata (Fakkeenyaaf, Suuraa Huud 11:84-95). Qur'aanni Nabiyyummaa fi qulqullummaa isaa mirkaneessuun, soddaa Muusaa nama Nabii fi ergamaa Waaqayyoo kabajamaa akka ta'e ni eegsisa.

8,👉🏼Nabi Muusaa (Moses)

• ​Macaafa Qulqulluu (MQ) keessatti: Muusaan yeroo tokko tokko waan Waaqayyo jedhe guutummaatti fudhachuu ykn gochuu dhabuudhaan, Waaqayyo gara Biyya Abdii (Kana'aan) akka hin seenne isa dhoorke (Lakk. 20:12). Gocha inni aarii cimaa agarsiise (dhagaa yeroo lama rukutuun) akka gocha cubbuu guddaatti fudhatame.

• ​Qur'aana (Q) keessatti: Qur'aanni Nabi Muusaa (Muusaa) akka Nabii Ulul-Azmii, kan Waaqayyo waliin dubbatu ('Kaleemullaah') fi amala cimaa qabu ta'etti ibsa. Qur'aanni guutummaatti inni Gocha Waaqayyo isatti amane irratti amala ykn amantii dhabuu hin ibsu. Gocha inni aarii (anger) agarsiise yoo jiraate iyyuu, sababa amantii ummata isaa irraa ture malee, amala isaa dhabuu irraa miti. Qur'aanni Muusaa akka Nabii amantii dhabeetti fudhachuu irraa isa qulqulleessa.

9,👉🏼Nabi Haaruun (Aaron)

• ​Macaafa Qulqulluu (MQ) keessatti: Muusaan tulluu irratti yeroo turetti, ummanni Israa'el Waaqayyo haaraan akka isaanitti hojjetamu gaafatan. Haaruun immoo qabeenya warqee sassaabee loon tolfamaa (golden calf) hojjechuun akka waaqeffatan taasise (Ba'uu 32). Kun gocha shirkii (Waaqa waliin wanta biraa qindeessuu) guddaa ture.

• ​Qur'aana (Q) keessatti: Haaruun (Haaruun) akka Nabii kabajamaa fi gargaaraa Nabii Muusaa dhugaa ta'etti ibsama. Qur'aanni loon tolfamaa sana kan hojjete "Saamiriin" nama jedhamu akka ta'e dubbata, Haaruun utuu hin taane.